Kesä näyttää jo ihania merkkejä itsestään, välillä kuitenkin sääukko muistuttaa että asustelemme suomessa. Kylmässä pohjolassa. Helmi porskuttelee hyvin eteenpäin ja on jopa vähän laihtunut! On se vaikea laihduttaa toista, kun suuret nappisilmät tuijottaa aina kun muutama hassu nappula isketään sen kuonon eteen, että tässä päivän ruoka. Helmi syö ruuan kymmenessä sekunnissa.. Voi raukkaa. Sitä se steriloidun nartun elämä on. Possunkorviakaan ei enää voi antaa, tai jos annetaan, niin ruoan mukana ei tule yhtään lihaa. Onni runtti taas syö Helminkin edestä. Sen kuppi on aina kukkurallaan ruokaa, kun Helmin kupin pohjalla köllöttelee pieni kasa nappulaa ja vähän kanaa vieressä. Välillä ollaan käyty juoksemassa Helmin kanssa, mutta se on aika vaikeeta. Tahdin on oltava TOSI hidas, että rouva pysyy perässä ja sitten jos Hemu bongaa hyvän hajun, niin se vetää mutkin melkeen kumoon. Kesän tullessa yritetään lähteä aina pidemmille reissuille metsään, kun tässä lähimetsässä Helmi ei pysy vapaana.

Onnin kanssa ollaan treenattu nyt lähinnä tokoa, koska poika on alottanut taas rötvis-kauden. Agi-treeneissä se on pari kertaa vetänyt ihan ranttaliksi ja juoksee vaan vallattomana moikkailemassa muita koiria. Nyt kentällä se ennen "maailman paras lelu" ei olekkaan enään paras. Itse tulkitsen niin, että Onnille on palkitsevampaa moikkailla muita koiria, kun saada multa leluja tai namia. Uskon, että se liittyy näihin ikäkriiseihin. Häiriö on sille vaan liian vaativaa vapaana. Hihnassa se kyllä menee kuin unelma. Seuraavissa agi-treeneissäkin me tokoillaan vaan kentän laidalla ja ehkä tehdään hyppyä, mutta vaan hihnassa. Pitäisi päästä treenaamaan ihan ilman häiriötä ja katsoa miten homma sujuu silloin. Me ei olla kait kertaakaan treenattu ilman häiriötä. Onni on oppinut karkailun jo ihan pentuna, kun käytiin agimestassa ja olisi pitänyt silloin puuttua siihen jo niin, etten olisi päästänyt sitä vapaaksi ennen kuin olen ihan varma. Kuitenkin tästä alkaa nyt palautuminen:) Rally-TOKO on tosi kiva laji! Ollaan käyty nyt kaksi kertaa meidän agi-seuran järjestämällä rally-kurssilla ja on ollut kivaa. Se on aika helppoa ja paljon palkitsevampaa kuin toko, koska siinä saa helpommin tuloksia. 6.6. olisi ollut kisat, jossa mölliluokka. Olisi ollut kiva mennä sinne kokeilemaan, mutta ollaan silloin vielä pohjanmaalla, kun minun serkulla on ylppärit. Rallyn lisäksi käydään myös MYKY:n järkkäämällä arkitottis kurssilla. Se on hyvää häiriö-treeniä, varsinkin viimeksi kun kentälle oli pissinyt juoksuinen narttu! Hyvin Onni toimi kuitenkin, vaikka välillä olikin kova haistelu päällä.

Tänään oltiin mätsärissä sahaajakadun kentällä. Kun saavuttiin paikalle satoi vettä ihan kamalasti ja ajateltiin, ettei paikalle varmaan tulisi hirveästi väkeä. Kuitenkin poppoota tuli ja oli ihan normaali mätsäri yleisö. Onnin kanssa ilmottauduttiin pieniin aikuisiin, koska pentukehän ikäraja oli 9kk. Onni esiintyi hirmu hyvin. Se ei ole varmaan koskaan juossut noin nätisti. Tosi ylväänä. Tutkimisessa ei mitään ongelmaa, antoi tutkia kaikki hyvin. Paitsi häntää katsottaessa laski vähän pyllyä alas. Lopulta saatiin sininen nauha. Tuomari oli melko tarkka ja sanoi vielä pienen arvostelun loppuun. Onnista tuli suunnilleen näin: Nuoreksi koiraksi todella tasapainoinen rakenne. Hännän kanto seisoessa todella hieno, mutta juostessa kantaa liian korkealla. Kantaa itseään hyvin ja ylväästi. Tosi kiva, että mätsärissä tuomari antoi palautetta koiran ulkonäöstä. Mentiin sitten sinisten kehään ja siellä Onni sijoittuikin ykköseksi! Tavallaan osasi odottaa jotain sijoitusta, koska Onni oli vasta 11kk aikuisten kehässä ja käyttäytyi hirmu hyvin. Sen perusteella tuomari sanoikin, että halusi ykköseksi Onnin. Kuulemma Onni käyttäytyi ikäisekseen hyvin mallikkaasti. Sinisten kehä meni kyllä vähän pipariksi, kun äiti seisoi laidalla ja Onni huomasi sen. Yritin vaan tunkea namia nassuun, niin sillä pää pysyi hyvin suoraan edessä:) Lopulta meidän piti vielä jäädä BIS-kehään, mutta sielä ei sijoituttu. Ihan ymmärrettävää, koska eihän sininen voi voittaa punaista, tavallaan. Matkaan lähti hirveästi tavaraa. Aamulla ei meinattu löytää rokotustodistusta, niin ilman sitä olisi kaikki palkinnotkin jäänyt sivusuun;) Onni sai ison pokaalin, ruusukkeen, kaksi lelua, ison säkin ruokaa, hihnan ja kaulapannan sekä monta pussia herkkuja. Hirmusti palkintoja! Katsoin BIS-voittajan palkintokassia ja se oli iha törkeän iso ja pullollaan kaikkea tavaraa. Siihen tietty lisäksi vielä Onnin korkuinen pokaali. Ei varmaan missään mätsärissä ole jaettu noin hyviä palkintoja:)

Kamera jäi tietty kotiin ainoalla kerralla kun ollaan menestytty, niin jouduin sitten ottamaan kuvan kotona. Tässä kuitenkin portreetti voittajasta ja myös pari kuvaa Haminan näyttelystä.

Hamina KV junnukehä Nuutti ja Onni

Onnin seisotusta

Pimu, Onnin sisko

Ylpeä voittaja ja palkintoja