Ulkona on jo kamalan kylmä! Aamullakin, kun on pakkasta Helmi ei voi uskoa silmiään että vielä mentäisiin lenkille sinne pakastimeen. Onnillakin on nyt paikka rahilla, eihän sitä raukkaa kylmällä lattialla voi pitää.

Onni poika se kasvaa ja kasvaa, nyt ei ole enää niin paljon tullut korkeutta lisää, mutta rupeaa tulemaan karvaa ja vartalo on jo ehkä vähän rotevoitunut. Ehkäpä se jääkin medi-koiraksi.:) Pentukoulua on enään yksi kerta jäljellä. Siellä näkee hyvin metsästyskoirien eron, muihin rotuihin. Onni ja yksi novascotiannoutaja ovat koko aika äänessä jos ei ole mitään puuhaa. Muut koirat vaan töllöttelee, haistelee ja puuhaa omiaan. Meidän pojalle iskee ainakin hirveä ärsytys jos ei mitään tapahdu ja sitten komennetaan kaikkia sillä ihanalla kimeällä penturäksytyksellä. Bussissa sitten meno- ja tulomatkalla nukutaan niin sikeästi minun sylissä. Onnillä on kyllä rauhottumisen taito, Helmillä sitä ei oikein ole. Onni on kyllä ihan tuuliviiri. Välillä se vaan puree kaikkea mikä liikkuu ja sitten kun se rauhottuu se ei tajua mistään yhtikäs mitään. Sellaisiahan nuo pennut on. Onnin kanssa käytiin myös agility-kisoissa viime viikonloppuna töllöttelemässä, kun minä oli siellä töissä. Käveltiin Purina-areenan läpi, eikä Onni vilkaissut kun pari kertaa sivulle. Ja sitten loppuajan, kun seurattiin kisaa Onni veteli tyytyväisenä sikeitä omassa kopassa. Se on ihan eri koira kun Helmi. Onnin kanssa mennään vähintään kerran viikossa bussilla, ja metrolla. Ollaan käyty myös keskustassa pöyrimässä, mikä ei päättynyt niinkään hyvin. Alku meni loistavasti, kunnes Onni pääsi mun syliin ja haukkasi nenästä. Sittenhän sitä verta tuli keskellä keskustaa ja yli-innokas koikkeri pentu vieressä. Kaikkea sitä Onni-pojan kanssa tapahtuu ja niistä selvitään ja nauretaan jutuille myöhemmin.:)

Helmi elelee edelleen normaalia koikkeritytön elämää. Välillä riehkataan Onnin kanssa, välillä taas se pikkupentu on ihan tylsis homma. On meidän arvokkaalla neidillä muutakin tekemistä. Agility nyt lopetettiin Hemun kanssa ja täytyy keksiä jotain muuta tilalle. Helmillä on jotain omia pikkuharrastuksia, kuten se on aloittanut uudestaan huutamisen kotona. Nykyään joka aamu pitää pitää konsertti kun viimeinen ihminen lähtee töihin. Naapurit saa kivan aamuherätyksen. Yleisesti Helmiä varmaan pännii kun Onnille jätetään kaikkea kivaa huoneeseen ja sille muka ei. Kaikki Onnin jutut on paljon mielenkiintosempia. Pari päivää sitten käytiin taas verikokeessa ja myös Onnin rokotuksessa. Helmillä oltiin laskettu kortisoonia, mutta nyt taas huonojen arvojen takia sitä nostettiin. syyslomalla vähän alle parin viikon päästä on Helmillä sterilisaatioleikkaus. Toivotaan, että se menee hyvin. Kuitenkin riskit on Helmillä suuremmat kuin terveellä koiralla.

Siinäpä kaikki tältä erää, kirjottelen taas myöhemmin juttua lisää! Hauskaa syksynalkua kaikille koirakamuille!:)