Näyttelemistä Turussa

Tänään käväistiin Turun Winter Dog Showssa. Aamulla kun lähdettiin ulos, oli pakkasta alle -20 astetta! Tärskyteltiin kaikki autossa ensimmäiset kymmenen minuuttia ennen kun saatiin se lämpiämään. Tuntui että Onnikin oli aika jäässä. Siinä sitten köröteltiin aika vauhdikkaasti kuitenkin perille.

Aluksi Turussa näytti ettei hommasta tule todellakaan mitään. Onni oli ihan sekaisin eikä ollut minkäänmoisessa kontaktissa. Kyllä siinä hetken kestikin että poika pystyi rauhottumaan. Ennen Onni pystyi rauhoittumaan kopassa, mutta nykyään sieltä tulee sellainen vastalause, että jokaisen korvat halkeaa. Eniten minua jännitti pystyykö Onni olemaan samassa kehässä Leevin ja Mikon kanssa. Pojilla on keskenään aina niin kovat riehkat, mutta höyryt ulos päästettyään kolmikko pystyi hengailemaan keskenään ilman painimista. Harmittaa ettei talvella ole enempää mitään koiratapahtumia, sillä me ainakin tarvittaisiin totuttelua vilkkaassa koiraympäristössä.

No kaikkihan meni paremmin kuin hyvin loppujen lopuksi. Onni esitteli itseään todella mallikkaasti ja minun iloksi ja yllätykseksi se jopa juoksi ilman mitään hyppyjä ja haisteluja! Olikohan poika jo niin väsynyt ettei jaksanut irrotella. Seisomisen Onni taitaa myös hyvin, se tapittaa koko tarvitun ajan ja pärjää ilman nameja. Pöydällä meillä meni ehkä vähän heikommin. Onni ei tuomaria pelännyt, mutta meinasi koko aika istua. Siihen sitten myös lisää treeniä. Arvostelujen jälkeen tuomari laittoi rivit uusiksi ja kerran vielä juostiin ympäri. Siinä samalla se järjestys oli. Onni oli hienosti uros-pentujen paras! Julia esiintyi tosi nätisti kehässä ja siitä tulikin narttu-pentujen paras. Molemmat Onni ja Julia sai KP:t. ROP-pentu kehässä kaikki meni tosi hyvin ja Onni pääsi ROP pennuksi! Olin itse ihan äimänä, meidänkö hassunaama voitti? Saatiin oikein pentujen värinen ruusuke ja myöhemmin käytiin keräämässä pokaali. Huomenna yritän valosaan aikaan ottaa ulkona Onnista kuvan palkintojen kanssa. Muiden koikkereiden näyttelemiset meni sitten ihan ohi minulta, kun koko aika meni muitten koikkeriomistajien kanssa juttelussa. Sen takia meiltä löytyykin kuvia vaan pennuista, mutta Indystä äiti ei saanut napattua kuvaa. Kotimatka ei sujunut sikeissä tunnelmissä niinkuin veikattiin, vaan Onnia ärsytti kun joutui taas vangiksi koppaan ja sekös ärsytti. Välillä nukuttiin ja välillä vinguttiin, mutta nyt nukutaan täyttä pahkaa. Ainiin ja arvostelun voi sitten lukea Onnin tulokset osiosta.

Helmin kuulumisia en ole kirjoitellut tänne vähään aikaan. Se kuitenkin porskuttelee yhä samaan tahtiin. Pari päivää sitten käytiin taas verikokeissa ja tulos oli hyvä. Viime kerrasta veriarvot oli kuitenkin laskenut. Tällä hetkellä jatketaan samalla kortisoonimäärällä. Jossain vaiheessa sitä yritetään laskea tavoitteena kokonaan lopetus, mutta tuskin se tulee onnistumaan. Sitä on jo pari kertaa kokeillut ja molemmilla kerroilla arvot laski niin alas, että lääkitystä pitit taas lisätä. Helmi on kuitenkin ollut viimeaikoina normaalia innostuneempi tehdessä kaikkia juttuja. Mikä on ihanaa, kun se muuten aina mököttelee sohvannojalla.

Näyttelystä jotain kuvia (jotkut aika huonolaatuisia):

1264347061_img-d41d8cd98f00b204e9800998e Urospennut: Estaika's Deliverance (Miko), Lentävän Luppakorvan Touhutassu (Onni), Lucky Nana's Marco Polo (Indy) ja Oorbellen Joaquin (Leevi)